Purim
March 14, Friday
Historiallinen tausta
Purimin taustalla on kertomus kuningas Ahasveroksen (yleisesti tunnistettu kuningas Kserkses I) hovista. Juutalainen nainen nimeltä Ester nousi kuningattareksi ja hänen serkkunsa Mordokai paljasti juonen, jonka mukaan kuninkaan neuvonantaja Haman aikoi tuhota kaikki juutalaiset. Esterin rohkean väliintulon ansiosta juutalaiset pelastuivat, ja Haman sai itse osakseen sen kohtalon, jonka oli suunnitellut muille.
Juhlan viettotavat
Purim on yksi juutalaisuuden iloisimmista juhlista, ja siihen liittyy useita erityisiä tapoja:
* Esterin kirjan lukeminen (Megilla): Tarina luetaan ääneen synagogassa, ja kuulijat reagoivat Hamanin nimeen meluisasti, esimerkiksi meluavaan rumbaan tai jalkojen tömistelyyn.
* Lahjojen antaminen: Juutalaiset antavat toisilleen ruokalahjoja (mishloach manot) ja lahjoituksia köyhille (matanot la’evyonim).
* Naamiaiset ja puvut: Lapset ja aikuiset pukeutuvat usein naamiaisasuihin, mikä symboloi Purimin teemaa piilotetusta identiteetistä ja käänteisistä rooleista.
* Juhla-ateria (seudat Purim): Juhlaan kuuluu runsas ateria, jossa nautitaan ruokaa, juomaa ja iloista seuraa.
* Hamanin korvat (hamantaschen): Kolmionmuotoisia täytettyjä leivonnaisia, jotka symboloivat Hamanin korvia tai hattua, syödään juhlan aikana.
Symboliikka ja merkitys
Purim korostaa uskoa siihen, että Jumala toimii myös piilotetusti historian kulussa. Vaikka Jumalan nimeä ei mainita kertaakaan Esterin kirjassa, tapahtumien kulku nähdään johdatuksena. Juhla muistuttaa myös rohkeudesta, yhteisöllisyydestä ja oikeudenmukaisuudesta.
Purim on erityisesti lasten suosima juhla, mutta sen sanoma puhuttelee kaikenikäisiä. Se on myös yksi harvoista juutalaisista juhlista, joissa ilo, nauru ja jopa huumori ovat keskeisessä roolissa.