Helatorstai
May 29, Thursday
Historiallinen tausta
Helatorstain juuret ovat Uudessa testamentissa, jossa Apostolien teoissa kerrotaan, kuinka Jeesus ilmestyi opetuslapsilleen ylösnousemuksensa jälkeen ja nousi taivaaseen heidän nähtensä 40 päivän kuluttua pääsiäisestä. Tapahtuma symboloi Kristuksen paluuta Jumalan luo ja hänen jumalallisen asemansa vahvistamista. Juhlaa alettiin viettää kristillisessä kirkossa jo 300-luvulla, ja se on säilynyt tärkeänä osana liturgista kalenteria.
Helatorstain vietto Suomessa
Suomessa helatorstai on ollut virallinen vapaapäivä jo pitkään. Se on kirkollinen juhla, mutta monille suomalaisille se merkitsee myös kevään etenemistä ja mahdollisuutta viettää pidennettyä viikonloppua. Vaikka juhlan uskonnollinen merkitys ei ole kaikille tuttu, monissa seurakunnissa järjestetään helatorstain jumalanpalveluksia ja kirkkopyhiä.
Perinteet ja tavat
Helatorstaihin ei liity yhtä paljon kansanperinteitä kuin esimerkiksi pääsiäiseen tai juhannukseen, mutta joissakin osissa Suomea on ollut tapana järjestää helatorstain aikaan kylvöjuhlia tai muita keväisiä tapahtumia. Maaseudulla päivä on perinteisesti ollut merkki siitä, että kylvötyöt ovat täydessä vauhdissa. Kirkollisesti päivä on ollut myös prosessioiden ja ulkoilmajumalanpalvelusten aikaa.
Merkitys nykyajassa
Nykyään helatorstai tarjoaa monille suomalaisille hengähdystauon arjesta. Koska se osuu torstaille, monet ottavat perjantain vapaaksi ja viettävät pitkän viikonlopun. Vaikka juhlan uskonnollinen sisältö ei ole kaikille keskeinen, se muistuttaa kristillisen perinteen merkityksestä suomalaisessa kulttuurissa ja kalenterissa.
Helatorstai on siis sekä kirkollinen juhla että keväinen vapaapäivä, joka yhdistää uskonnollisen perinteen ja suomalaisen arjen.
Helatorstai muina vuosina
Helatorstai muissa maissa
Näytä lisää