Lipun päivä
June 26, Thursday
Historia ja tausta
Lipun päivän juuret ulottuvat vuoteen 1919, jolloin Mannerheim nimitettiin Suomen valtionhoitajaksi. Vuonna 1942 hänen 75-vuotispäivänsä kunniaksi hänelle myönnettiin marsalkan arvonimi, ja samalla 4. kesäkuuta vakiintui puolustusvoimien juhlapäiväksi. Lipun päivä sai virallisen aseman puolustusvoimien kalenterissa vuonna 1944.
Juhlallisuudet ja tapahtumat
Lipun päivänä järjestetään eri puolilla Suomea juhlatilaisuuksia, paraateja ja seppeleenlaskuja. Päivän keskeinen tapahtuma on usein puolustusvoimien paraati, joka järjestetään vuosittain eri paikkakunnalla. Paraatiin osallistuvat maavoimat, merivoimat ja ilmavoimat, ja siihen sisältyy kalustoesittelyjä, ohimarssia ja lentonäytöksiä.
Lisäksi päivän aikana jaetaan kunniamerkkejä ja ylennyksiä puolustusvoimien henkilöstölle. Presidentti, joka toimii puolustusvoimien ylipäällikkönä, voi myös osallistua juhlatilaisuuksiin ja pitää puheen.
Lipun merkitys
Lipun päivän nimi viittaa Suomen lippuun, joka symboloi kansallista yhtenäisyyttä ja itsenäisyyttä. Päivän aikana liputetaan virallisesti, ja monissa kunnissa järjestetään kunnianosoituksia veteraaneille ja maanpuolustustyölle. Lipun päivä toimii myös muistutuksena kansalaisille maanpuolustuksen merkityksestä ja puolustusvoimien roolista suomalaisessa yhteiskunnassa.
Nykyinen merkitys
Vaikka Lipun päivä ei ole yleinen vapaapäivä, se on tärkeä juhlapäivä erityisesti puolustusvoimien piirissä. Se tarjoaa mahdollisuuden esitellä puolustusvoimien toimintaa suurelle yleisölle ja vahvistaa kansallista identiteettiä. Päivä toimii myös kunnianosoituksena niille, jotka ovat palvelleet tai palvelevat Suomen puolustuksessa.