Voitonpäivä
May 9, Friday
Historiallinen tausta
Voitonpäivä juontaa juurensa 8. toukokuuta 1945 allekirjoitettuun Saksan antautumissopimukseen, joka tuli voimaan Moskovan aikaa 9. toukokuuta. Neuvostoliitossa tämä päivä julistettiin viralliseksi juhlapäiväksi vuonna 1945, mutta se sai nykyisen laajuutensa vasta 1960-luvulla ja erityisesti Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, kun juhla sai uudenlaisen kansallisen merkityksen.
Juhlinnan muodot
Voitonpäivän viettoon kuuluu monia perinteisiä elementtejä:
* Sotilasparaatit suurissa kaupungeissa, erityisesti Moskovan Punaisella torilla, jossa esitellään asevoimien kalustoa ja kunnioitetaan veteraaneja.
* Seppeleenlaskuja ja muistotilaisuuksia sodassa kaatuneiden kunniaksi.
* Kansalaisten osallistumista "Kuolemattoman rykmentin" kulkueisiin, joissa ihmiset kantavat sodassa taistelleiden sukulaistensa valokuvia.
* Ilotulituksia ja konsertteja, jotka huipentavat päivän juhlatunnelman.
Symboliikka ja merkitys
Voitonpäivä on paitsi historiallinen muistopäivä myös kansallisen yhtenäisyyden ja isänmaallisuuden symboli. Se muistuttaa sodan uhrauksista ja voiton merkityksestä kansalliselle identiteetille. Päivän symboliikkaan kuuluu oranssi-musta Pyhän Yrjön nauha, jota monet kantavat rintapielessään kunnioittaakseen veteraaneja ja sodan muistoa.
Nykyajan merkitys
Nyky-Venäjällä Voitonpäivä on saanut myös poliittista ulottuvuutta, ja sitä käytetään usein kansallisen voiman ja yhtenäisyyden korostamiseen. Samalla se toimii tilaisuutena muistuttaa maan historiallisesta roolista toisen maailmansodan päättymisessä. Monissa muissa entisissä Neuvostoliiton maissa juhlaa vietetään vaihtelevasti, ja sen merkitys vaihtelee poliittisen ilmapiirin mukaan.
Voitonpäivä on edelleen keskeinen osa monien ihmisten kollektiivista muistia ja identiteettiä, ja sen vietto heijastaa sekä menneisyyden kunnioitusta että nykyajan yhteiskunnallisia arvoja.
Voitonpäivä muina vuosina
Voitonpäivä muissa maissa
Näytä lisää