Kristuksen ruumiin ja veren juhla

June 19, Thursday

Kristuksen ruumiin ja veren juhla
© ShutterStock
Kristuksen ruumiin ja veren juhla, tunnetaan myös nimellä Corpus Christi, on katolisen kirkon juhla, jota vietetään Jeesuksen Kristuksen todellisen läsnäolon kunniaksi ehtoollisen sakramentissa. Juhla keskittyy erityisesti siihen uskonoppiin, että Kristus on läsnä leivässä ja viinissä ehtoollisen aikana – hänen ruumiinsa ja verensä muodossa. Se on yksi katolisen liturgisen vuoden merkittävimmistä juhlista ja sitä vietetään torstaina toisen helluntaisunnuntain jälkeen, eli noin 60 päivää pääsiäisestä. Joissakin maissa juhlaa vietetään seuraavana sunnuntaina, jotta useammat voisivat osallistua siihen.

Juhlan alkuperä ja historia

Corpus Christi -juhlan juuret ulottuvat 1200-luvulle. Juhla sai alkunsa belgialaisen augustinolaisnunnan, pyhän Julianan, näyistä, joissa hän koki Jumalan tahdoksi, että ehtoollisen sakramentille omistettaisiin erityinen juhlapäivä. Paavi Urbanus IV julisti juhlan koko kirkon laajuiseksi vuonna 1264 bullassaan *Transiturus de hoc mundo*. Juhla sai nopeasti suosiota ja siihen liitettiin näyttäviä kulkueita ja liturgisia toimituksia.

Liturginen vietto ja kulkueet

Kristuksen ruumiin ja veren juhlaa vietetään erityisellä messulla, jossa korostetaan ehtoollisen sakramentin merkitystä. Messun jälkeen järjestetään usein juhlakulkue, jossa pyhä ehtoollisleipä, konsekroitu hostia, kannetaan näkyvästi esillä koristeellisessa näyttelymaljassa eli monstranssissa. Kulkue kulkee kirkon ulkopuolella, usein katuja pitkin, ja siihen osallistuvat papit, seurakuntalaiset, kuorot ja joskus myös lapset pukeutuneina valkoisiin juhla-asuihin. Kulkueen aikana lauletaan ehtoolliseen liittyviä hymnejä, kuten pyhän Tuomas Akvinolaisen kirjoittamia tekstejä, esimerkiksi "Pange Lingua" ja "Tantum Ergo".

Merkitys ja teologia

Juhlan teologinen ydin on usko siihen, että Kristus on todellisesti ja kokonaan läsnä ehtoollisen leivässä ja viinissä – ei vain symbolisesti, vaan substanssissa. Tämä oppi tunnetaan nimellä transsubstantiaatio. Kristuksen ruumiin ja veren juhla on siten kunnianosoitus tälle sakramentille ja muistutus sen keskeisestä asemasta katolisessa uskossa ja hengellisessä elämässä. Juhla on myös tilaisuus julkisesti tunnustaa uskoa ja osoittaa kunnioitusta Kristukselle.

Juhlan vietto eri maissa

Corpus Christi on virallinen vapaapäivä useissa katolisissa maissa, kuten Itävallassa, Puolassa, Espanjassa ja Brasiliassa. Monissa paikoissa juhla on suuri kansanjuhla, johon liittyy perinteisiä tapoja, kuten kukkamattojen tekeminen kulkueiden reiteille, musiikkiesityksiä ja yhteisöllisiä aterioita. Suomessa juhla ei ole virallinen pyhäpäivä, mutta sitä vietetään katolisissa seurakunnissa erityismessuin ja mahdollisuuksien mukaan kulkuein.

Symboliikka ja hengellinen ulottuvuus

Kristuksen ruumiin ja veren juhla muistuttaa kristittyjä siitä, että Jumala on läsnä heidän keskellään konkreettisella tavalla. Se kutsuu uskovia syventämään suhdettaan Kristukseen ehtoollisen kautta ja elämään hänen opetustensa mukaisesti. Juhla on myös kiitollisuuden osoitus Jumalan lahjasta – Kristuksen itsensä antamisesta ravinnoksi ja pelastukseksi.

Kristuksen ruumiin ja veren juhla

Kristuksen ruumiin ja veren juhla – päiviä jäljellä: 238. Luo lähtölaskenta tapahtumaan

Kristuksen ruumiin ja veren juhla muina vuosina

Kristuksen ruumiin ja veren juhla muissa maissa

Tämä sivusto käyttää cookies. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön mukaisesti käytäntömme.