Kiirastorstai
April 17, Thursday
Historiallinen ja hengellinen merkitys
Kiirastorstain nimi juontuu vanhasta suomalaisesta sanasta "kiiras", joka tarkoittaa puhdistautumista. Keskiajalla kiirastorstai oli päivä, jolloin ihmiset valmistautuivat pääsiäiseen katumuksella ja synninpäästöllä. Katolisen kirkon perinteessä tämä liittyi ripittäytymiseen ja sielun puhdistamiseen ennen pääsiäistä. Nykyään kiirastorstai muistuttaa erityisesti ehtoollisen asettamisesta, jolloin Jeesus jakoi leivän ja viinin opetuslastensa kanssa ja kehotti heitä tekemään samoin hänen muistokseen.
Jumalanpalvelukset ja perinteet
Monissa kirkoissa järjestetään kiirastorstaina erityinen ehtoollisjumalanpalvelus. Palveluksessa saatetaan lukea evankeliumitekstejä Jeesuksen viimeisestä illallisesta, jalkojen pesusta ja hänen rukouksestaan Getsemanessa. Joissakin kirkkokunnissa on tapana pestä seurakuntalaisten jalkoja muistutuksena Jeesuksen nöyryydestä ja palvelutehtävästä.
Kiirastorstai Suomessa
Suomessa kiirastorstai ei ole virallinen vapaapäivä, mutta se on silti monille tärkeä hengellinen juhla. Kouluissa ja työpaikoilla saatetaan hiljentyä pääsiäisen viettoon jo kiirastorstaina iltapäivällä. Monissa seurakunnissa järjestetään iltakirkkoja, joissa ehtoollinen on keskeisessä roolissa. Kiirastorstain iltana kirkoissa voidaan myös riisua alttari koristeista ja kynttilöistä, mikä symboloi Jeesuksen kärsimyksen alkua.
Symboliikka ja vaikutus pääsiäisjuhlaan
Kiirastorstai toimii siirtymäkohtana ilosta ja yhteydestä kärsimykseen ja kuolemaan. Se muistuttaa kristittyjä yhteisöllisyydestä, palvelusta ja rakkaudesta, joita Jeesus korosti viimeisellä ateriallaan. Kiirastorstain tapahtumat luovat pohjan pitkäperjantain surulle ja pääsiäissunnuntain ilolle, ja siksi se on olennainen osa pääsiäisen kokonaisuutta.
Kiirastorstai muina vuosina
Kiirastorstai muissa maissa
Näytä lisää