Kulttuurin ja lukutaidon päivä
May 24, Saturday
Tausta ja historia
Kulttuurin ja lukutaidon päivä sai alkunsa Kalevalan päivän vietosta, joka vakiintui 1800-luvun lopulla. Elias Lönnrotin työ suomalaisen kansanrunouden kerääjänä ja Kalevalan kokoajana loi perustan suomalaiselle kirjalliselle kulttuurille. Vuonna 1978 päivä nimettiin virallisesti suomalaisen kulttuurin päiväksi, ja myöhemmin se sai myös nimen Kulttuurin ja lukutaidon päivä, mikä korostaa lukemisen ja kirjoittamisen merkitystä osana kulttuurista identiteettiä.
Merkitys ja tavoitteet
Päivän tarkoituksena on:
* Edistää lukemista ja lukutaitoa kaikissa ikäryhmissä
* Korostaa kulttuurin monimuotoisuutta ja sen merkitystä yhteiskunnassa
* Kunnioittaa suomalaista kirjallisuutta ja sen tekijöitä
* Nostaa esiin kansalliseepos Kalevalan vaikutusta suomalaiseen kulttuuriin
Juhlinta ja tapahtumat
Kulttuurin ja lukutaidon päivää juhlistetaan eri puolilla Suomea monin tavoin. Kouluissa järjestetään teemapäiviä, joissa tutustutaan Kalevalaan, kansanperinteeseen ja kirjallisuuteen. Kirjastoissa ja kulttuurikeskuksissa pidetään lukupiirejä, kirjailijavierailuja ja näyttelyitä. Myös sosiaalisessa mediassa ja verkossa jaetaan lukuvinkkejä ja kulttuurisisältöjä.
Symboliikka ja liputus
Päivä on virallinen liputuspäivä Suomessa. Liputus kunnioittaa suomalaista kulttuuria ja sen rakentajia. Kalevalan symboliikka näkyy usein päivän visuaalisessa ilmeessä, ja monet tapahtumat ammentavat inspiraationsa kansanrunoudesta ja muinaisista tarinoista.
Ajankohtaisuus
Nyky-yhteiskunnassa lukutaito on entistä tärkeämpi kansalaistaito, ja Kulttuurin ja lukutaidon päivä muistuttaa sen merkityksestä digitaalisessa maailmassa. Päivä tarjoaa mahdollisuuden pysähtyä kulttuurin äärelle ja vahvistaa yhteistä identiteettiä lukemisen ja tarinankerronnan kautta.