Obon
13 - August 15, Wednesday – Friday
Juhlan merkitys ja tausta
Obonin uskotaan olevan aika, jolloin edesmenneiden perheenjäsenten henget palaavat maan päälle vierailemaan elävien luona. Tämän vuoksi perheet valmistautuvat juhlaan siivoamalla kotejaan ja esi-isien hautoja sekä asettamalla alttareille ruokaa, kukkia ja suitsukkeita. Obon perustuu buddhalaisiin opetuksiin ja erityisesti tarinaan munkki Mokurenista, joka näki äitinsä kärsivän kuolemanjälkeisessä maailmassa ja halusi auttaa häntä. Hän sai ohjeet järjestää juhla, jossa kunnioitetaan esi-isiä, ja näin syntyi Obonin perinne.
Perinteiset tavat ja rituaalit
Oboniin liittyy monia perinteisiä tapoja, joilla kunnioitetaan esi-isiä ja toivotetaan heidän henkensä tervetulleiksi:
- Bon-odori-tanssi: Yksi näkyvimmistä Obon-juhlan piirteistä on bon-odori, kansantanssi, jota tanssitaan ulkona rumpujen säestyksellä. Tanssi symboloi esi-isien henkien vastaanottamista ja hyvästelyä.
- Chochin-lyhdyt: Paperilyhtyjä sytytetään ja asetetaan koteihin ja haudoille opastamaan henkien tietä. Juhlan lopuksi lyhdyt saatetaan laskea veteen (tōrō nagashi), jotta henget löytävät tiensä takaisin tuonpuoleiseen.
- Haudoilla vierailu: Perheet käyvät esi-isiensä haudoilla, puhdistavat ne ja sytyttävät suitsukkeita. Tämä on tärkeä osa juhlaa ja osoitus kunnioituksesta.
- Tarjoilut alttarille: Esi-isien hengille tarjotaan ruokaa, kuten riisiä, vihanneksia ja hedelmiä, jotka asetetaan kotialttareille.
Obonin nykypäivän vietto
Vaikka Obon on uskonnollinen juhla, se on myös sosiaalinen tapahtuma, jolloin monet japanilaiset palaavat kotiseuduilleen viettämään aikaa perheidensä kanssa. Juhlaan liittyy usein ilotulituksia, festivaaleja ja yhteisöllisiä tapahtumia. Obon on myös suosittu lomakausi, ja monet yritykset sulkevat ovensa juhlan ajaksi.
Obon edustaa syvää kunnioitusta esi-isiä kohtaan ja muistuttaa elävien ja kuolleiden välisestä yhteydestä. Se on aikaa hiljentymiselle, muistamiselle ja yhteisön yhteenkuuluvuuden vahvistamiselle.